Helmi

pienoiskuva|Japanilaisia viljeltyjä helmiä.

Helmi on helmisimpukoiden ja eräiden suurikokoisten kotiloiden synnyttämä helmiäispallo. Helmet ovat hyvin suosittuja koruissa. Nykyisin suurin osa saatavilla olevista helmistä on ''viljeltyjä helmiä''.

Helmi syntyy, kun eliön kuoren ja vaipan väliin joutuu vieras hiukkanen, joka häiritsee eliön toimintaa ja jota se alkaa kapseloida vuoroittaisilla aragoniitista tai kalsiitista ja sarveisaineesta koostuvilla kerroksilla. Lopulta tuloksena syntyy pallon tai epäsäännöllisen muotoinen irtohelmi, mikäli se on saanut kehittyä irrallaan kuoresta, tai puolipallon muotoinen kuorikko- eli blisterihelmi, joka on kasvanut kuoreen kiinni. Tietyt makeanveden simpukat tuottavat hyvin epäsäännöllisen muotoisia ''barokkihelmiä''. Luonnossa helmen kehittyminen herneen kokoiseksi voi viedä noin 50 vuotta, ja irrallisen helmen syntyminen on harvinainen tapahtuma.

Vuoroittaiset ohuet mineraali- ja sarveisainekerrokset aiheuttavat valon taittumisen eri tavoin helmen kerroksissa, mikä synnyttää helmelle sille tyypillisen silkkisen kiillon. Joskus päällekkäiset kerrokset ovat kasvaneet limittäin, ja helmen pinnalla saattaa näkyä valon hajoamisesta johtuvaa sateenkaarenväristä hohtoa. Helmien väri vaihtelee tavallisesti valkoisesta kermanväriseen ja vaaleanpunaiseen, mutta myös hopeanvärisiä, sinisiä ja lähes mustia helmiä tavataan. Wikipedian tuottama